sunnuntai, 24. helmikuu 2008

Tuottoisa viikonloppu??

No, sovittiin poikakaverin kanssa. Puhelimessa.. En vaan tiedä mistä me sovittiin, kun ei se kertonu ees mistä se suuttu! Mutta pengoin vähä sen laatikoita, ja siellä oli mulle osoitettu kirje. Se oli kirjoitettu meidän pahimman riidan aikana, ja oli aika koskettava.. Kertoi että pitää musta niin paljon, ettei osaa sanoa sitä... Ei olla vielä puhuttu "rakkaudesta", mutta en oikeen edes uskalla. Jos se sanoo mulle "mä rakastan sua", en tiedä mitä siihen vastaisin. Viime yönä lähetin sille viestin "Hyvää yötä kulta", ja vastaukseksi tuli vain "Öitä". Petyin.

Tänään ollut kuitenkin tuottoisa päivä: tein esseen, hain töitä, luin tenttiin. Ihanaa! Voi hyvillä mielin ottaa rennosti illan. Kohta alkaakin kaikki telkkuohjelmat :) Kämpillä on kyllä ihan kivaa olla yksin! Ehkä vähän liiankin kivaa..

Laihdutuksesta. Poikkis on alkanu laskeen kaloreita. Mulla menee hermo, koska se onnistuu siinä! Oon kateellinen. Ite en saa/jaksa/viitsi hirveesti miettiä.. oon niin tekopyhä: syön, mutta en jaksa katsoa mitä ja sitten kitisen kun en lahdu! No, oon mä ny kaks päivää vähä yrittäny laskea .... mutta se ei taida riittää. Tavoitteena on ainakin saada 5kg pois, mutta taitaa olla aika kunnianhimoista. Jahas, ja puntarikin näyttää 63,5kg. Huoh. Selityksiä: virtsarakko täynnä, oon kaks tuntia sitten syöny (nuudeleita ja kasviksia, terveellistä?), vaatteitakin on, juuri join mehua... Uskooko kukaan?

lauantai, 23. helmikuu 2008

Masentaa.

Ei tästä tuu yhtään mitään. Ei jaksa laihdutus enää edes kiinnostaa.. Ei kiinnosta oikeen mikään. Poikakaverikin lähti ovesta ulos, viikonlopuksi pois... Eikä sanonu ees heippa. En oikeen tiedä mitä mun pitäis tehdä tän parisuhteen kanssa. Erota? Se tuntuis ihanalta. Kamala sanoo niin.. mutta ehkä meidän olisi parempi olla erillään. En vaan jaksais ottaa nyt hänen mielipiteitään ja tarpeitaan huomioon, kun omista pystyy juuri ja juuri pitämään huolta. Seksi ei kiinnosta tippaakaan, en vaan jaksa vaivautua siihen. Kummallista, mutta ennen olin oikea peto! Halusin illalla ja aamulla.. nyt en halua koskaan. Miksi? Poikkis hyväilee ja suutelee, halaa, silittää.. se tuntuu mukavalta, mutta häntä raastaa kun en tee hänelle samoin. Mutta en osaa. En halua. En jaksa. Olisi ihanaa asua yksin, omassa kämpässä. Siivota vain omat jäljet. Mutta ero on niin vaikea, mistä saan esim. kämpän? En halua muuttaa tältä alueelta kuitenkaan pois. Pitääkö vaan sinnitellä? Jos kesällä menis sit paremmin, ei olis koulustressiä tai kaamosmasennusta. Mutta mä en jaksa tätä kiukuttelua, joka ikinen päivä me vaan riidellään, ja ne riidat alkaa niin helposti ja ihan mistä aiheesta vaan. Ja kaiken lisäksi poikkis painostaa mua alottaan masennuslääkkeet, mutta en ite halua, ainakaan vielä. Sitten luulen että se haluaa että alotan ne vaan sen takia että se saa taas pillua. Voi vittu. Sitte en ainakaan halua alottaa. Meillä on ehkä kerran kuussa seksiä. Jos silloinkaan. Huoh. Kuka auttaa?

perjantai, 15. helmikuu 2008

Ei otsikkoa

Jaha, pitkästä aikaa.. Ei taida tämä minun blogeiluni oikein onnistua! No, paino on kuitenkin sama mitä aikaisemmin. En voi vastustaa herkkuja, eilenkin syötiin leffassa sipsiä ja karkkia... huoh. Ja äsken nassuun katosi ainakin 5 Fani-palaa. Jumpassakaan en oo käyny kahteen viikkoon. Onko tässä mitään järkeä edes yrittää yrittää? 

perjantai, 18. tammikuu 2008

Syön sieniä!

Paino 63,2   Pituus 161

Kävin tänään jumpassa! Jippii! Eikä ollut läheskään niin kamalaa mitä kuvittelin. Jumppaohjaaja ei ollut lihaksikas ja ylipirteä, vaan normaalin, ehkä jopa pullukan näköinen. Jo siitä tuli hyvä mieli. Ja sarja ei ollut rankka, siinä ei hypitty ympääriinsä, mitä vihaan kaikista eniten! Lämmittely kestikin vain 20 minuuttia, huh... Lihaskunto-osuus on paljon kivempaa. Ja kyllä siinä hikikin tuli.

En ole tänään mässännytkään onneksi paljoa. Ainakaan niin paljon mitä eilen... Tai toissapäivänä. Muutaman keksin vetäisin teen kanssa, sitten salmiakkia ja nyt sienikarkkeja.. Sienikarkit on niiiiin ihania! Paitsi että nää on vähän kovia :( No, syön mä ne silti...

Jotenkin on jo parempi olo, siis luottavaisempi, siihen että ehkä mä laihdunkin joskus. Jos vaan jaksan käydä jumpassa vähän useammin. Sekin on vaan niin hankalaa, kun tuppaa nuo luennot oleen aina neljään asti ja neljältä alkaa kaikki jumpat! Niin ei oikeen viitsi sitten mennä...

Mutta nyt meen lukeen kirjaa ja mässyttään loput sienikarkeista :)

torstai, 17. tammikuu 2008

Aloitus!

No niin. Suoraan asiaan!

Paino: 63,3  Pituus: 161

Eli olen jojoillut painoni kanssa, ja muutenkin koen itseni lihavaksi. Tai no ei ehkä lihavaksi, mutta.. No, epämukavan hyllyväksi. Ajattelin yrittää alkaa kirjoittaa tänne yrityksistäni laihduttaa noita muutamaa häiritsevää kiloa. Toivon mukaan joku samassa tilanteessa voi jättää jokusen kommentinkin!

Mutta. Olin viime viikon, ja tämänkin, flunssassa ja kuumeessa. En voinut käydä jumpassa ollenkaan, paitsi viikko sitten maanantaina. Ja nyt, kun flunssa ja MENKAT ovat vaivanneet, oon syöny kaikkee .. paskaa. Mansikkarahkaa, Kismettejä, karkkia, suklaata, keksejä, lättyjä, pannukakkua, pullaa... Ja heti tuntuu läskit kasvaneen naamassa. Ja kyllä tuo puntarikin jo näyttää että kolme kiloa tullut lisää ennen joulua olleesta lukemasta. Masentavaa. Miten ihmeessä saan itseni kuriin? Mä vaan tykkään suklaasta.. ja herkuista. Nyyh.

Ja laihdutuksesta tekee masentavan se liikunta! En pidä liikunnasta! Jumpissa olen käynyt, mutta se on niin vastenmielistä.. Kaikki muut siellä ovat niin kauniita ja hoikkia. Tykkäisin joukkuelajeista, mutta missäs semmoista pääsee... Huomenna on kyllä pakko mennä, mutta näyttää siltä että kaverit on ehkä tulossa kylään... Ja polvivaikeuksien takia en voi sietää kävelylenkkejä. Huoh. Kesällä kaikki on helpompaa, sillä pystyn kyllä rullaluistelemaan. Tosin sitäkään kovin usein tehty, aina on niitä hyviä syitä vain maata sohvalla...